Artikkelit

Unta kaaoksen keskellä – yksinpurjehtija Ari Huusela latautui historiallisella matkallaan Terveystalon asiantuntijoiden vinkeillä

Kun 58-vuotias Ari Huusela lipui maaliskuussa ranskalaiseen satamaan purjehdittuaan yksin maailman ympäri 116 päivän ajan, hänestä tuli ensimmäinen Vendee Globe -yksinpurjehduksen suorittanut pohjoismaalainen. Olennainen osa Huuselan valmistautumista matkaan oli räätälöity univalmennus, jossa häntä luotsasivat Terveystalon unen Fokuksen lääketieteellinen johtaja Markku Partinen ja unihoitaja Anna-Mari Aronen.

Unelma maailman ympäri purjehtimisesta ja maailman suurimmasta yksinpurjehduskilpailusta alkoi kyteä Ari Huuselan mielessä jo vuosia sitten. Huusela työskenteli nuoruudessaan lentokoneasentajana, kun työkaveri houkutteli hänet mukaan vesille. Laji vei mennessään, ja vuonna 1999 vuorossa oli jo ensimmäinen soolopurjehdus Atlantin yli.

– Purjehdus on tekniikkalaji, mikä viehättää suuresti. Kilpaveneet ovat äärimmäisen pitkälle vietyjä teknisiä laitteita, kuin formula-autoja. On mahtavaa pystyä purjehtimaan paikasta toiseen tuulen voimalla ja samalla haastaa itseään ollen täysin luonnon armoilla, Huusela kuvaa.

Liikennelentäjänä työskentelevä Huusela on ammatissaankin tottunut kiinnittämään turvallisuuteen poikkeuksellisen paljon huomiota. Sama pätee myös purjehtimiseen. Turvallisuus on aina etusijalla, eikä virheille ole sijaa.

– Kun huolellisuuteen ja tarkkuuteen oppii, asiat voi tehdä vain yhdellä tavalla. Turvallisuus on kriittisen tärkeä osa kaikkea purjehduskisoihin valmistautumista. Vendee Globessa tavoitteeni oli päästä ehjänä maaliin, muussa tapauksessa kotoa tuskin olisikaan lupalappua herunut, Huusela naurahtaa.

Yksi tärkeä osa-alue kuukausia kestävässä yksinsuorituksessa on uni. Kuinka avomerellä yksin purjehtiessa on mahdollista saada riittävästi lepoa ja säilyttää toimintakyky, energiataso ja valppaus yllättävienkin tilanteiden varalle?

Kilpaveneessä nukkuminen vaatii harjoitusta

Huusela törmäsi Markku Partiseen työnsä kautta jo kaksikymmentä vuotta sitten. Partisen ollessa luennoimassa lentäjille väsymystutkimuksesta Huusela painoi nimen mieleensä ja päätti, että seuraavaa yksinpurjehdustaan varten hän etsisi miehen käsiinsä. Muutamaa vuotta myöhemmin Partisen opeille tulikin käyttöä Huuselan purjehtiessa Atlantin yli Transat 650 -kilpailussa. Yhteistyö jatkui tämän jälkeen vuosien ajan useissa muissakin kilpailuissa.

Kun unelma vuoden 2020 Vendee Globeen osallistumisesta alkoi konkretisoitua, Huusela oli jälleen yhteydessä Partiseen. Valmistautuminen alkoi jo nelisen vuotta ennen kisan starttia, vuonna 2016.

Kilpaveneessä nukkuminen poikkeaa kaikilla mahdollisilla tavoilla siitä, mikä usein mielletään tavallisiksi yöuniksi. Nukkumispaikkana toimii makuuhuoneen sijaan kovaa vauhtia tauotta etenevä hiilikuitukaukalo, sängyn sijaan käytössä on ahdas potero ja äänimaailma on korviahuumaava. Arki veneessä on muutenkin varsin karua – peseytymismahdollisuutta ei ole, vessana toimii ämpäri ja ruoaksi on päivästä toiseen samaa pakastekuivattua retkimuonaa.

– Asetelma on hurja, sillä kilpaveneet kulkevat todella kovaa ja ovat hyvin askeettisiksi viritettyjä – kaikki mukavuudet on vauhdin maksimoimiseksi karsittu. Veneen sisällä olo on monesti kuin pingispallolla: vene elää aallokossa voimakkaasti ja meteli on jopa aggressiivista. Samaan aikaan takaraivossa kolkuttaa tietysti aina pieni pelko siitä, jospa pohjan alla lipuukin paraikaa vaikkapa valas, Huusela mainitsee.

Kuva: Ari Huusela

Partisen ja unihoitaja Anna-Mari Arosen johdolla Huusela alkoi jo tammikuussa 2018 harjoitella ja omaksua erilaisia tekniikoita siihen, kuinka poikkeuksellisissa olosuhteissa olisi mahdollista saada elimistön vaatimaa lepoa. Menetelminä käytettiin esimerkiksi rentoutumisharjoituksia, mielikuvaharjoituksia ja kevythypnoosia.

– Rentoutumiskeinoina harjoiteltiin progressiivista tauko- ja palleahengitystä. Harjoitusten avulla saadaan kehosta jännitystä pois, sydämen syke laskemaan sekä hengitys sellaiseksi, että se tukee parasympaattista hermostoa, jolloin nukahtaminen on helpompaa, Aronen kertoo.

– Mielikuvaharjoituksilla puolestaan haettiin olotilaa, jossa kaikki merellä sujuu hyvin: tuulen suunta ja voimakkuus on juuri oikea, aallokko maltillista, aurinko paistaa ja vene etenee kuin unelma kohti maalia. Hypnoosi- ja itsehypnoosiharjoituksilla taas entisestään vahvistettiin ja nopeutettiin rentoutumista, nukahtamista sekä stressitöntä olotilaa, hän jatkaa.

Harjoitusten avulla ympäröivä maailma on mahdollista sulkea pois siksi aikaa, että kroppa saa kaipaamansa lepoannoksen.

– Minulle kriittisintä oli se, että opin rentoutumaan ja rauhoittumaan veneen olosuhteissa, ja saamaan unesta kiinni juuri sinä pienenä hetkenä, kun keliolosuhteet ovat otolliset. Harjoitukset olivat todella toimivia ja juuri omiin tarpeisiini räätälöityjä, Huusela sanoo.

Rauhoittumisen taito oli kullanarvoinen myös valveillaoloaikana. Kun on yksin vastuussa kaikesta, on tärkeää pystyä keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Ajatusvirran hallitsemisessa auttoivat läsnäolo- ja itsesuggestioharjoitukset. Kun mielen saa tasaisin väliajoin rauhoitettua, palautuminen on mahdollista ja ylivireystila pysyy loitolla.

– Riittävä uni on välttämätöntä terveydelle. Pitkästä yksinpurjehduksesta seuraa vääjäämättä myös univajetta, mutta sen haittoja voidaan koettaa vähentää noudattamalla ultralyhyttä uni-valvekiertoa, kertoo professori ja neurologian dosentti Markku Partinen.

Lepohetkien aikana vene jatkoi kulkuaan autopilotilla, mutta tuulensuuntia ja olosuhteita täytyy kuulostella koko ajan. Kun keli salli, Huusela torkkui 15–45 minuutin pätkissä. Lisäksi kerran vuorokaudessa hän pyrki nukkumaan yhden 1,5 tunnin mittaisen pätkän, jotta aineenvaihdunta toimi ja aivot pääsivät puhdistumaan kuona-aineista. Vuorokauden kokonaisunimääräksi hän arvioi keskimäärin 4–6 tuntia. Riittävän levon resepti ei ole sattumaa, vaan monien kokemusten summa.

– Aikaisempien yksipurjehdusten osalta on kerätty kokemuksia ja taustalla on myös kokeellisia tutkimuksia. Ultrashort sleep-wake cycle on osoittautunut hyväksi ja sen takia mekin päädyimme siihen. Legendan mukaan Leonardo da Vinci olisi noudattanut samantapaista rytmiä, mutta tavalliseen elämään yhteiskunnassa ei tällainen rytmi toki pidemmänän päälle sovi, Partinen sanoo.

Siinä missä erikoiseen unirytmiin totuttelu vaatii työtä, paluu normaaliinkaan ei tapahdu hetkessä. Matkan jälkeen elimistö on niin kovassa hälytystilassa, että unirytmin normalisoituminen voi viedä jopa puoli vuotta.

Eristyksistä huomion keskipisteeksi

Matkalla kysyttiin teknisten taitojen lisäksi myös henkistä kanttia, sillä reissuun mahtui muun muassa noin 50 päivää kestänyt ajanjakso täysin eristyksissä merten erämaassa, jossa ei näy edes rahtialuksia tai kalastajia. Koko matkan aikana Huusela näki maata kahteen otteeseen, muutoin ympärillä avautui joka suuntaan avomeri.

– Reitin syrjäisimmissä kohdissa ainoa seura olivat taivaalla liihottaneet albatrossit. Näissä kohdissa tunnelma oli jo itsessään varsin meditatiivinen.

Huuselan reissu kesti kaikkiaan 116 päivää – matka alkoi marraskuussa 2020 ja maaliviiva ylittyi maaliskuussa 2021.

– Aika meni yllättävän nopeasti, viikot vain hurahtivat ohi. 90 prosenttia ajasta nautin olostani, tunne oli suorastaan euforinen.

Vaikein osa matkasta oli paluumatka Atlantilta. Päiviä oli tuolloin takana jo yli 100 ja matkan kliimaksi, Kap Hornin kiertäminen, oli saavutettu.

– Atlantti on tuttu paikka, sillä olen seilannut sen yli viidesti. Odotusarvo ja into olivat tiessään, ja aallokko ja tuuliolosuhteet kurjimmat koko matkan aikana. Tässä vaiheessa turhautti kunnolla.

Lopulta maaliskuussa Huusela purjehti kuin purjehtikin kuitenkin maaliin asti, missä vastassa oli yleisömeri ja valtava mediamylläkkä.

Kuva: Ari Huusela

– Maalissa fiilis oli käsittämätön, kyseessä oli niin pitkän ajan ja ison porukan ponnistus, ja kaikki meni suunnitellusti. Onnistumisen riemu oli valtava. Panostus, unelmointi ja 4 vuoden työ palkittiin.

– Yksinpurjehdus on terminä hämäävä, sillä tällaisten koitosten taustalla on aina valtava määrä ihmisiä ja eri alojen ammattilaisia. Suomalainen talkooperinne mahdollisti suuren osan tästäkin matkasta, ilman monia kumppaneita en olisi päässyt edes lähtöviivalle asti, Huusela kiittää.

Lue lisää: unihäiriöiden selvittely ja hoito

Lue myös:

Suosikit

Tervetuloa Oma Terveys -palveluun!

Oma Terveys -palvelun kautta näet tulevia hoitotapahtumiasi ja aikaisempiin käynteihisi liittyviä tietoja. Etusivulla esitetään tiedoistasi kooste - lisää tietoja löydät muista osioista.

 

Kehitämme sivustoa jatkuvasti - anna palautetta ja vaikuta.

Valitse sinua kiinnostavat aiheet

Lapsen terveys

Liikkujan terveys

Miehen terveys

Naisten terveys

Senioirin terveys

Terveystalo toimii yli sadan urheiluseuran yhteistyökumppanina. Valitse seura, johon itse tai perheenjäsenesi kuuluvat.