Artikkelit

Vertaistuella helpotusta uniongelmiin

Terveystalon uniryhmään osallistuneet Merja ja Sirja saivat uniongelmistaan otteen vertaistuen ja ryhmätapaamisten avulla.

Nukahtamisvaikeuksia, levottomia öitä, jatkuvaa univelkaa. Uniongelmat ovat mielenterveyshäiriöiden ohella työikäisten merkittävimpiä työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Univaje ja unettomuusoireet aiheuttavat välillisesti valtavasti sairauspoissaoloja puhumattakaan työn ulkopuolisista vaikutuksista: huonosti nukutut yöt nakertavat jaksamista myös vapaa-ajalla.

Univaikeuksien kanssa ei kannata jäädä yksin, sillä niitä voidaan hoitaa. Merja ja Sirja osallistuivat työterveyslääkärinsä suosituksesta Terveystalon uniryhmään, jossa uniongelmia käsitellään kahdeksan hengen pienryhmässä. Ryhmät kokoontuvat 4–5 kuukauden mittaisen hoitojakson aikana kerran kuussa.

Molemmat olivat kamppailleet nukkumisen kanssa jo useiden vuosien ajan.

– Erilaisia uniongelmia oli ollut noin kahdeksan vuotta. Niihin yritettiin löytää ratkaisua pitkään, kertoo Merja.

Myös Sirjalla vaikeudet olivat kestäneet pidemmän aikaa, mutta töistä johtuvan stressin vuoksi ongelma oli pahentunut entisestään.

– Kaikki kotikonstit oli kokeiltu: ravinto, liikunta, arjen rytmitys, mindfulness ja työasioiden ajattelemisen välttäminen iltaisin, naiset sanovat.

Uniryhmien idea piilee tiiviissä, avoimessa ja keskustelevassa ympäristössä. Sopivan pienissä ryhmissä jokainen pääsee ääneen, ja useamman kuukauden ajanjaksolla ongelmista päästään keskustelemaan syvällisestikin. Kullakin tapaamiskerralla on oma teemansa, ja jokaisen kerran päätteeksi ryhmäläiset saavat mukaansa kotona tehtäviä harjoitteita. Ne voivat olla esimerkiksi rentoutumisharjoituksia, arjen rytmitystä tai unipäiväkirjan pitoa.

– Keinot ovat monelle entuudestaan tuttuja, mutta ne toimivat usein paremmin, kun ne tehdään systemaattisesti ajan kanssa, kertoo uniryhmiä vetävä työterveyshoitajamme Sanna Pussinen.

– Asioita ei ole tarkoitus tehdä suorittamisen ilosta, vaan jokainen voi löytää itselleen toimivat tavat unen parantamiseksi. Meidän tehtävämme on kannustaa ja antaa vaihtoehtoja.

– Itsekseen tulee helposti tehtyä niin, että jos jokin metodi ei heti tunnu toimivan, sitä siirtyy jo seuraavaan. Ryhmissä keinoja tulee kokeiltua huolellisemmin ja pitkäjänteisemmin, Sirja täydentää.

Keskusteluja kohtalotovereiden kesken

Uniryhmiin ei ilmoittauduta nopeusjärjestyksessä, vaan ryhmät koostetaan varta vasten tarpeen mukaan. Olennaista on, että tuentarve on kaikilla samantasoinen. Tarjolla on vertaistukea, ja myös turhautumisen hetket uskalletaan jakaa. Ryhmissä on kaikenikäisiä miehiä ja naisia ammattiin ja elämäntilanteeseen katsomatta.

– Uniongelmiin on vaikeaa samaistua, jos ei ole kärsinyt niistä itse. Ryhmissä ei syyllistetä ketään: kaikki ovat samalla viivalla. Tarkoitus on lisätä ymmärrystä ja sitä kautta lisätä sietokykyä. Ryhmästä saa myös perspektiiviä – muutkin painivat ihan samojen ongelmien kanssa!

Univaikeuksista kärsivät niin naiset kuin miehetkin. Moni kuitenkin arastelee hakea ongelmiin apua: kaikkihan joskus nukkuvat huonosti. Vähättely ruokkii syyllisyyttä, eikä niin fyysistä kuin henkistäkin jaksamista nakertaviin ongelmiin osata suhtautua vakavasti.

– Monet ovat raadollisen armottomia itseään kohtaan, pärjäämisen kulttuuri on meihin syvälle iskostettu. Mitä enemmän univaikeuksista puhutaan, sitä matalammaksi kynnys hakea apua laskee, Merja pohtii.

Suorituskeskeisyys on tuttu ilmiö työelämästä, ja se valvottaa monia öisin. Perfektionismi on kuitenkin vaivihkaa alkanut hivuttautua työpaikoilta kotiin ja harrastuksiin. Treenaamisen on oltava kurinalaista kuin ammattiurheilijoilla, kodin kiiltää kuin sisustuslehdissä ja ihmissuhteitakin pitäisi ehtiä huoltaa.

– Jatkuva itsensä ylittäminen on rankkaa kenelle tahansa, Pussinen sanoo.

Yksi viime vuosien trendi on itsensä mittaaminen. Urheilukellojen, aktiivisuusrannekkeiden ja älysormusten myötä omien elintoimintojen monitorointi on helpompaa kuin koskaan. Aamulla moni tuntee piston sydämessään, kun unitilastot jäivät taas alle suositusten.

– Moni elämän perustoiminto on muuttumassa suoritukseksi. Siinä voi helposti unohtua, että uni on ihmisen biologinen tarve eikä suoritus muiden joukossa. Ulkopuolisilta paineilta pitäisi osata sulkea korvat.

Unen työstäminen kysyy kärsivällisyyttä

Uniryhmien tavoite ei ole parantaa univaikeuksia taikaiskusta. Unen parantaminen kysyy usein aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta vaivannäkö myös palkitaan.

Merja sai ryhmästä motivaatiota oman arjen rytmittämiseen. Hän alkoi kiinnittää enemmän huomiota ravinnon laatuun ja iltojen kulkuun.

– Työt kantautuvat herkästi kotiin, sen hallitsemiseen piti kiinnittää tietoisesti huomiota. En käytä iltaisin puhelinta ja noudatan tarkkaa rytmiä, josta poikkean vain hyvin perustelluista syistä. Se on toiminut minulla.

Prosessissa auttoi muutaman kuukauden tauko töistä, minä aikana oman päivärytmin löytäminen oli helpompaa.

– Armollisuus itseä kohtaan oli iso apu. Kun sain rauhassa hakea oman rytmini, jatkuvat yöheräilyt alkoivat helpottaa ja pääsin eroon unta syventävästä lääkkeestäkin. Rytmistä kiinni pitäminen vaatii kuitenkin valintoja, ja joudun arvottamaan vapaa-aikaani tarkoin. Iltamenoja sopiessa joudun aina miettimään, miten rytmistä poikkeaminen pidemmällä aikavälillä vaikuttaa arkeeni.

Lempeys toimi myös Sirjan kohdalla. Siinä missä hän aiemmin meni peiton alle säntillisesti tiettyyn aikaan, nykyään hän menee petiin vasta, kun oikeasti tuntee itsensä uneliaaksi. Kellon sijaan hän kuuntelee omia tuntemuksiaan.

Oman lisämausteensa unihaasteisiin tuo joulukuussa perheeseen odotettava esikoinen. Odotettu raskaus tuo omat lisähaasteensa yöuniin, mutta armollisempi suhtautuminen huonoihin öihin auttaa myös niinä aamuina, kun väsymys painaa.

– Ennen syyllistin itseäni ja olin suorastaan vihainen, jos en ollut saanut yöllä tarpeeksi unta. Nykyään ajattelen vain, että tänään väsyttää, mutta ehkä seuraavan yö on jo parempi. Jos olen jo valmiiksi väsynyt, miksi pahentaisin omaa oloani vielä syyllistymällä asiasta, Sirja sanoo.

Kärsitkö univaikeuksista?

Varaa aika unihäiriöiden selvittelyyn ja hoitoon

Lue myös:

Varaa aika
Verkkoajanvaraus 030 6000

Yhteystiedot
Jaakonkatu 3 B, 3.krs
00100 Helsinki

Vaihde: 030 633 11
Asiakaspalvelu: 030 6000
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@terveystalo.com

Lataa sovellus

030 6000 puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.

Terveystalolla on Labquality Qualificationin ISO 9001 -laatusertifikaatti - Klikkaa saadaksesi lisätietoa

Suomalaisen työn liiton jäsen

Suomalaista palvelua

Suosikit

Tervetuloa Oma Terveys -palveluun!

Oma Terveys -palvelun kautta näet tulevia hoitotapahtumiasi ja aikaisempiin käynteihisi liittyviä tietoja. Etusivulla esitetään tiedoistasi kooste - lisää tietoja löydät muista osioista.

 

Kehitämme sivustoa jatkuvasti - anna palautetta ja vaikuta.

Valitse sinua kiinnostavat aiheet

Lapsen terveys

Liikkujan terveys

Miehen terveys

Naisten terveys

Seniorin terveys

Terveystalo toimii yli sadan urheiluseuran yhteistyökumppanina. Valitse seura, johon itse tai perheenjäsenesi kuuluvat.