Artikkelit

Räyhäävät vanhemmat

Harrastaako lapsesi joukkueurheilua? Kuohahtavatko tunteesi katsomassa herkästi? Ei ole harvinaista, että pettymyksen pelinkulkuun saa tuta oma lapsi, tuomari tai valmentaja.

Menikö hermot pelikatsomossa? - Katso itseäsi peiliin!

Tunteiden hallitsemattomuus pelikatsomossa kertoo ihmisen kyvyttömyydestä käsitellä omia pettymyksiään, johtuivatpa ne sitten lapsen, tuomarin tai valmentajan suorituksesta, kertoo Terveystalon urheilupsykologi Sari Honkanen. Kyse on samasta ilmiöstä kuin koulumaailmassa, jossa osa vanhemmista lähettää jatkuvasti palautetta ja vaatimuksia opettajalle sähköisessä viestijärjestelmässä.

– Pää punaisena huutava vanhempi on usein myös vaativa vanhempi. Voi olla, että tällaisen vanhemman lapsi ei pääse helpolla millään elämänalueilla. Jos vanhempi antaa jatkuvasti palautetta syyllistävällä tavalla, se on jo pelkkää harrastusta isompi kysymys lapsen itsetunnolle, Honkanen huomauttaa.

Käytösmallit siirtyvät lapselle

Lapsen iästä riippuu, miten räyhäävä vanhempi vaikuttaa lapseen. Kun lapsi on alle kymmenvuotias, vanhemman esimerkki opettaa huonoja käytösmalleja.

– Aikuisen käyttäytyminen antaa myös lapselle oikeutuksen toimia samalla tavalla. Jos oma vanhempi huutaa aggressiivisesti katsomossa, lapsi alkaa pitää sitä normaalina tapana käyttäytyä, Honkanen sanoo.

On hyvä tiedostaa, että kaverien palautteesta ja hyväksynnästä tulee yli kymmenvuotiaille yhä tärkeämpää, joten lapsi voi kokea vanhemman nolaavan itsensä kaverien edessä. Miten vanhemman sitten kannattaa toimia, jos tunnistaa itsessään taipumuksen hermostua katsomossa?

– Ensin pitää ymmärtää toimivansa väärin. Sen jälkeen täytyy oppia tunnistamaan tilanteet, joissa omat tunteet lähtevät kasvamaan ja löytää itsesäätelykeino, jolla estää niiden kuohahtaminen yli. Jos se ei onnistu, pitää poistua paikalta hetkeksi jäähdyttelemään, Honkanen neuvoo.

Harrastuksessa opitaan taitoja elämää varten

Parhaimmillaan harrastus tarjoaa lapselle turvallisen tilan kehittyä ja harjoitella elämän kannalta tärkeitä taitoja, kuten itsensä ylittämistä ja epävarmuuden sietämistä.

– On tärkeää, että oppii tekemään asioita silloinkin, kun onnistuminen ei ole varmaa. On hyvä oppia tunnistamaan myös se, ettei lopputulos ratkaise kaikkea. Hävittyynkin otteluun mahtuu monta onnistumista, Honkanen sanoo.

Joukkueessa lapsi oppii kantamaan vastuuta omasta toiminnastaan ja taitoja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Parhaimmillaan lapsi kokee voivansa epäonnistua ja säilyttää silti kaveriensa hyväksynnän. Harrastuksessa lapsi kohtaa myös koko tunteiden kirjon: iloa, riemua ja joskus pettymyksiä.

– Lapset ovat itse hyvin kilpailuhenkisiä. Urheiluun kuuluu myös aggressiivisuutta ja tietty määrä röyhkeyttä, mutta niitä pitäisi oppia käyttämään hyödyksi eikä haitaksi. Ne kuuluvat kentälle, ei kentän reunalle, Honkanen tiivistää.

Tiesitkö?

Terveystalossa on kahdeksan Sport-psykologia, jotka muun muassa arvioivat ja kehittävät urheilijoiden psyykkisiä ominaisuuksia sekä antavat loukkaantumisen jälkeistä psyykkistä kuntoutusta ja hoitavat uniongelmia, ylikuormitusta tai elämäntilanteisiin liittyviä kriisejä. He toimivat myös valmennustiimien tukena ja tekevät yhteistyötä junioriurheilijoiden vanhempien kanssa. Sport-psykologit ovat osa moniammatillista Terveystalo SPORT-palvelukokonaisuutta, joka palvelee valtakunnallisesti urheilijoita ja urheiluseuroja urheilijan terveyteen ja suorituskykyyn liittyvissä asioissa.

Näin kannustat lasta rakentavasti:

  • Ennen peliä ja sen jälkeen kerro lapselle, mitä hän jo osaa ja miksi harrastuksessa kannattaa käydä. Hyvien asioiden lomaan voi mainita korjausehdotuksia: jos harjoittelisit vielä vähän tätä, voi olla että onnistuisit jatkossa vielä paremmin.
  • Huomioi pelin aikana vain lapsen onnistumiset, koska vanhemmilla on iso vaikutus lapsen mielialaan.
  • Huolehdi siitä, että urheilu ei ole lapsen koko elämä. Auta lasta palaamaan arkeen epäonnistumisen jälkeen. Kotona ei enää pitäisi vatvoa hävittyä peliä tai tekemätöntä maalia. Näin lapsi oppii, että urheiluun kuuluvat tunteet jäävät kentälle. Hän on itsenään hyväksytty ja tärkeä, eikä se riipu urheilumenestyksestä.

Lue lisää urheilupsykologian palveluista

Varaa aika
Verkkoajanvaraus 030 6000*

Yhteystiedot
Jaakonkatu 3 B, 3.krs
00100 Helsinki

Vaihde: 030 633 11
Asiakaspalvelu: 030 6000*
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@terveystalo.com

Lataa sovellus

*030 6000 puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.

Terveystalolla on Labquality Qualificationin ISO 9001 -laatusertifikaatti - Klikkaa saadaksesi lisätietoa

Suomalaisen työn liiton jäsen

Suomalaista palvelua

Suosikit

Tervetuloa Oma Terveys -palveluun!

Oma Terveys -palvelun kautta näet tulevia hoitotapahtumiasi ja aikaisempiin käynteihisi liittyviä tietoja. Etusivulla esitetään tiedoistasi kooste - lisää tietoja löydät muista osioista.

 

Kehitämme sivustoa jatkuvasti - anna palautetta ja vaikuta.

Valitse sinua kiinnostavat aiheet

Lapsen terveys

Liikkujan terveys

Miehen terveys

Naisten terveys

Seniorin terveys

Terveystalo toimii yli sadan urheiluseuran yhteistyökumppanina. Valitse seura, johon itse tai perheenjäsenesi kuuluvat.