Kaikkiin talviurheilulajeihin liittyy joskus loukkaantumisia, mutta laskettelu ja lautailu ovat lajeista tapaturma-altteimmat. Vammariski kasvaa sitä mukaa kun vauhti kovenee. Rinteet ja hyppyrit onkin syytä sovittaa omiin taitoihin ja varusteisiin sopiviksi.
− Laskettelijoiden ja lautailijoiden tärkein varuste on kypärä, mutta myös selkä on hyvä suojata selkäpanssarilla. Etenkin aloittelijat hyötyvät myös rannesuojista, kertoo ortopedian ja liikuntalääketieteen erikoislääkärimme Tapio Kallio.
– Lisäksi varusteiden pitää olla oikean kokoiset, hyvin huolletut ja oikein säädetyt. Esimerkiksi siteiden säädöt on aina syytä tarkistaa ennen mäkeen lähtemistä.
Pakkasen kiillottamilla kaduilla moni jalankulkija ja pyöräilijä kaatuu myös tavallisessa kaupunkiliikenteessä. Nuoret kompastuvat tai liukastuvat eteenpäin tai kyljelleen, mikä aiheuttaa herkästi olkapään tai nilkan vammoja. Ikääntyneillä puolestaan on tapana pyllähtää taaksepäin ja ottaa kädellä vastaan, jolloin riski ranteen, värttinäluun tai lonkan murtumiseen on suurempi.
Talviaikaan myös pukeutuminen on varsinainen taitolaji. Kerrospukeutuminen helpottaa lämmönsäätelyä ja ns. hikilajeissa vetoketjulliset tuuletusaukot helpottavat ilmanvaihtoa ja lämpötilakontrollia.
Tunne lajisi riskit
Polvivammat vaanivat erityisesti laskettelijoita. Lautaillessa niitä tapahtuu harvemmin, koska molemmat jalat ovat kiinni laudassa, eivätkä siksi pääse vääntymään. Eriasteiset pään kolauttamisesta johtuvat vammat ovat yleisiä etenkin hyppyjä harrastavien lautailijoiden keskuudessa, mutta myös laskettelijoilla.
− Vaarallisimpia vammoja ovat vakavat päävammat, jotka ovat onneksi harvinaisempia kypärän käytön yleistymisen vuoksi. Aina varusteetkaan eivät kuitenkaan suojaa. Näin on erityisesti huollettujen rinteiden ulkopuolella off-pisteissä, joissa houkuttelevalta näyttävä lumi voi piilottaa teräviä kiviä, Kallio kertoo.
− Ranne- ja olkapäävammoja sattuu herkästi, kun kaaduttaessa otetaan kädellä tukea rinteestä. Sauvoja käyttävät laskijat ja hiihtäjät altistuvat myös "hiihtäjän peukalona" tunnetulle nivelsidevammalle, joka johtuu peukalon retkahduksesta.
Moni myös lenkkeilee ympäri vuoden. Talvella tuleekin ottaa huomioon esimerkiksi liukkaudesta ja kylmyydestä aiheutuvat haasteet.
− Juoksijan nilkka on altis viimalle, jolloin erityisesti akillesjänne joutuu koville. Kunnon säärystimet tai vastaavat lisälämmittimet suojaavat nilkkaa, eivätkä rajoita nilkan liikettä. Nastoitetut juoksukengät ovat myös hyvä apu talvisiin juoksuhetkiin.
Rasitusvammat kiusaavat useimmiten hiihtäjiä
Kallio muistuttaa, että murtomaahiihtoa harrastavien tulisi kiinnittää huomiota oikeanlaiseen hiihtotekniikkaan, sillä esimerkiksi vääränlainen potkuliike saattaa aiheuttaa selkävaivoja. Myös harrastejääkiekkoilijoita voi houkuttaa ottaa mallia ammattilaisten näyttävistä otteista, vaikka oma kunto on aivan eri tasolla.
− On hyvä tiedostaa, että harrasteporukan kudosten kestokyky on huomattavasti heikompi kuin lajin ammattilaisilla. Ja vaikka usein puhutaan "pipolätkästä", ei sen pitäisi vähentää kypärän käyttöä, Kallio painottaa.
Rasitusvammoja ehkäistään parhaiten huolehtimalla peruskunnosta jo ennen talviurheilukautta. Myös lämmittely on hyvä tehdä huolella ennen kaikkia hiihtoloman urheilusuorituksia, samoin venyttely liikunnan jälkeen.
Milloin itsehoito ei riitä?
Paha kaatuminen tai kolahdus muuttaa hetkessä lomasuunnitelmat. Kovemman tällin saatuaan kannattaa loppupäivän laskut jättää väliin ja siirtyä lepäämään. Jos vammat eivät ole mustelmia vakavampia, voi turvautua neljän K:n itsehoitoon: kevennys, kylmä, kohotus ja kompressio.
Moni vamma ei heti alkuun tunnu pahalta, mutta vamman laatu on hyvä selvittää heti kaatumisen jälkeen, sillä se saattaa alkaa vaivata jonkin ajan kuluttua. Jos isku on kohdistunut päähän tai niskaan, tulee lääkäriin lähteä sitäkin herkemmin – etenkin, jos kipu ei ota laantuakseen tai niska tuntuu jäykältä.
− Tavallisesti vain osa tapaturmista tarvitsee kiireellistä hoitoa. Tapaturmapäivystykseen kannattaa kuitenkin hakeutua, jos vammakohdassa on kovaa kipua tai esimerkiksi raajan liikuttaminen on vaikeaa. Päivystyksessä vamman laatu voidaan selvittää nopeasti ja tarvittava hoito aloittaa välittömästi, Kallio kertoo.
Onnettomuuden sattuessa nopea ja täsmällinen diagnoosi on tärkeä, sillä se helpottaa ja nopeuttaa sekä hoitoa että toipumista. Valtaosa jatko-ongelmista johtuu puutteellisesta ensivaiheen hoidosta, minkä takia asiantunteva hoito on ensiarvoisen tärkeää pian vamman sattumisen jälkeen. Arveluttavissa tilanteissa asiantuntijan mielipiteen jatkohoidon tarpeesta saa helposti etävastaanoton avulla.
Kolme vinkkiä turvalliseen talviurheiluun:
- Käytä aina kypärää! Jos harrastat temppuja ja hyppyjä, käytä myös rankasuojaa.
- Treenaa peruskuntoa ja tekniikkaa ennen hiihtoloman ponnistuksia.
- Älä vähättele vaivojasi ja mene ajoissa lääkäriin.
Vammojen ja liikuntaelimistön ongelmiin erikoistunut Fokus Tuki- ja liikuntaelinten erikoisyksikkö tarjoaa moniammatillisen tiimin tueksesi. Pääset sujuvasti erikoistuneeseen, laadukkaaseen hoitoon – lähivastaanotolla tai etäpalveluna.
Lue lisää Terveystalo Fokus Tuki- ja liikuntaelinten erikoisyksiköstä
Lue myös: