Artikkelit

Mikä on juoksijaa vaivaava penikkatauti?

Penikkataudista puhutaan paljon, mutta mistä oikeastaan on kyse? Lue, miten voit ennaltaehkäistä säärten kipeytymistä ja hoitaa penikkatautia.

Penikkataudiksi kutsutaan yleiskielessä eri puolille säärtä ilmaantuvia kipuja. Varsinainen penikkatauti tuntuu tyypillisesti kipuna säären sisäsyrjällä, mutta oireita voi olla myös säären etuosassa.

– Penikkatauti on juoksijalle hyvin tyypillinen rasitusvamma. Se voi alkaa vaivata äkillisesti tai olla toistuva riesa, kertoo fysioterapeutti Jari Kinnunen Terveystalosta.

Liian innokas juoksun aloitus voi johtaa penikkatautiin

Toinen tai molemmat sääret voivat kipeytyä äkillisesti, kun liikkumisessa tapahtuu muutos. Jaloissa ei välttämättä ole mitään varsinaista vikaa vaan kiputila aiheutuu uudenlaisesta lihasrasituksesta.

– Säärten lihakset kipeytyvät, kun innostuu tekemään jotain, mitä ei ole aikoihin tai koskaan tehnyt. Kun hiihtoa tai jääkiekkoa talvella pelannut alkaa kevään tullen yhtäkkiä juosta, terveenkin kudoksen rakenne voi reagoida. Myös vääränlaiset juoksukengät tai juoksualustan vaihtaminen esimerkiksi nurmikosta asvaltiksi voi aiheuttaa vaivoja, Kinnunen huomauttaa.

Lisäksi on hyvä muistaa, että juoksukin on tekniikkalaji. Tekniikan kehittäminen vaikuttaa olennaisesti jalkaterän ryhtiin ja lihaksiston optimaaliseen kuormittumiseen.

Toistuva penikkatauti voi johtua vääränlaisesta askelluksesta

Liikkumisen muutoksesta aiheutuneet kivut paranevat tavallisesti levolla ja kevennetyllä harjoittelulla. Jos sääret kipeytyvät yhä uudestaan, on hyvä selvittää, mistä on kyse.

– Jos kipu ei poistu parin viikon levolla ja muita lajeja harrastamalla, kannattaa suunnata fysioterapeutille. Alaraajoihin erikoistunut fysioterapeutti voi tutkia, onko askellus kunnossa, Kinnunen kertoo.

Toistuva penikkatauti säären sisä- tai ulkosyrjällä johtuu yleensä myöhästyneestä ylipronaatiosta, joka on jalkaterän virheellinen toimintamalli. Siinä askel ei lähde ponnistusvaiheessa normaaliin tapaan päkiältä vaan isovarpaan kautta. Jalka kiertyy väärin ja nilkan pienet lihakset ylikuormittuvat, mistä aiheutuu holvikaaren voimakas laskeutuminen.

Penikkatautia voi ehkäistä ja hoitaa monin tavoin

Penikkatautia voi ehkäistä alaraajojen ja keskivartalon lihaksiston vahvistamisella, venyttelyllä ja hieronnalla. Harjoitusten tarkoituksena on saavuttaa alaraajan optimaalinen linjaus lonkkanivelestä polven kautta varpaisiin. Fysioterapeutti voi neuvoa omatoimisessa lihashuollossa. Myös kunnollisten, omaan askellukseen sopivien juoksukenkien valinta on tärkeää.

Äkillisesti kipeytyneiden säärten ensihoitona toimii lepo ja vaihtoehtoisten lajien harrastaminen. Myös tulehduskipulääkkeitä ja kylmähoitoa voi käyttää akuutissa vaiheessa. Kun kipu on poistunut, juoksun pariin voi palata rauhallisesti.

Jos kipu on kuitenkin kovaa tai on syytä epäillä rasitusmurtumaa tai lihasrepeämää, on tärkeää mennä lääkäriin mahdollisimman pian eikä jäädä odottelemaan.

– Jos käy ilmi, että kyse on jalan virheasennosta, kinesioteippaus tai tarvittaessa kevyet ohjaavat tukipohjalliset voivat auttaa. Ne muuttavat jalkaterän kuormitusta oikeaan suuntaan. Fysioterapeutti voi hoitaa kipu- ja jäykkyystiloja myös akupunktiolla tai avaamalla kiristyneitä kalvorakenteita lihaskalvohieronnalla eli faskiamanipulaatiolla. Vääränlaisesta askellustekniikasta on mahdollista oppia pois, jolloin toistuvasta penikkataudista pääsee eroon, Kinnunen kertoo.

Juoksija, näin ehkäiset ja hoidat penikkatautia:

  • Liiku monipuolisesti.
  • Aloita uuden lajin harjoittelu maltillisesti.
  • Hanki askellukseesi sopivat juoksukengät asiantuntevasta liikkeestä.
  • Tee alaraajan optimaalista linjausta ohjaavia harjoitteita. Apua ja ohjeita saat askellukseen perehtyneeltä fysioterapeutilta.
  • Huolla lihaksia venyttelemällä ja hieronnalla.
  • Lepää tarpeeksi.
  • Kovien tai toistuvien kipujen iskiessä selvitä niiden syy.

Katso videolta lisää ohjeita penikkataudin tunnistamiseen ja hoitoon

Varaa aika fysioterapeutille

Lue myös:

Muita aiheeseen liittyviä

Kaisa mursi ranteensa liukkaalla tiellä
Liikkujan terveys

Lenkki koirien kanssa tutuissa maisemissa koitui Kaisan, 56, epäonneksi, kun hän liukastui talven ensipakkasilla ja loukkasi pahasti kätensä.

Tiesitkö, että Terveystalo on myös sairaala?
Lapsen terveys

Terveystalo tunnetaan lääkärikeskuksena, mutta kaikki eivät tiedä, että Terveystalolla on kaikissa suurimmissa kaupungeissa myös sairaala. Sairaalayksiköt palvelevat niin yksityisiä asiakkaita kuin vakuutusyhtiöiden, työterveyshuollon ja kuntayhteistyön kautta tulevia potilaita. Terveystalon sairaaloissa tehdään monipuolisesti vaativiakin leikkauksia, ja hoitoon pääsee nopeasti.

Keho kuntoon fysioterapialla
Liikkujan terveys

Fysioterapeuttimme ovat apunasi, kun tarvitset hoitoa esimerkiksi lihasten ja nivelten vaivoihin. Yli 90 prosenttia tuki- ja liikuntaelinoireista on toiminnallisia, ja niihin voidaan vaikuttaa harjoittelulla.

Rokote on tehokkain suoja kausi-influenssaa vastaan
Lapsen terveys

Influenssaepidemia kaataa vuosittain jopa puoli miljoonaa suomalaista sängyn pohjalle. Rokotteella suojaat tehokkaimmin niin itsesi kuin lähipiirisi.

Varaa aika
Verkkoajanvaraus 030 6000

Yhteystiedot
Jaakonkatu 3 B, 3.krs
00100 Helsinki

Vaihde: 030 633 11
Asiakaspalvelu: 030 6000
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@terveystalo.com

Lataa sovellus

030 6000 puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.

Terveystalolla on Labquality Qualificationin ISO 9001 -laatusertifikaatti - Klikkaa saadaksesi lisätietoa

Suomalaisen työn liiton jäsen

Suomalaista palvelua

Suosikit

Tervetuloa Oma Terveys -palveluun!

Oma Terveys -palvelun kautta näet tulevia hoitotapahtumiasi ja aikaisempiin käynteihisi liittyviä tietoja. Etusivulla esitetään tiedoistasi kooste - lisää tietoja löydät muista osioista.

 

Kehitämme sivustoa jatkuvasti - anna palautetta ja vaikuta.

Valitse sinua kiinnostavat aiheet

Lapsen terveys

Liikkujan terveys

Miehen terveys

Naisten terveys

Seniorin terveys

Terveystalo toimii yli sadan urheiluseuran yhteistyökumppanina. Valitse seura, johon itse tai perheenjäsenesi kuuluvat.