Artikkelit

Kaatuvatko seinät päälle? Nappaa vinkit poikkeukselliseen perhearkeen

Kun koko perhe on yhtäkkiä jumissa neljän seinän sisällä, ei yhteentörmäyksiltä vältytä. Selkeät poikkeusarjen pelisäännöt ja armollisuus itseä ja muita kohtaan kantavat kuitenkin pitkälle.

Uusi arki vaatii sopeutumista sekä lapsilta että aikuisilta: monissa kodeissa vanhemmat tekevät nyt etätöitä kylki kyljessä valvoen samalla koululaisten etäopiskelua ja taaperoiden pyöriessä jaloissa.

Emme vielä tiedä, kauanko poikkeusarki tulee kestämään, ja monessa kanavassa kellon ympäri silmille tunkeva koronauutisointi pitää meidät jatkuvasti varpaillamme. Vähempikin stressaa, ja stressaantuneena tilanteet kärjistyvät tavallista helpommin. 

– On ymmärrettävää ja luonnollista, että epävarma tilanne herättää ahdistusta ja hätää. Ne ovat normaaleita reaktioita epänormaaliin tilanteeseen. Perheitä kuormittaa huoli sairastumisesta sekä toimeentulosta. Monet joutuvat miettimään, miten tehdä työtään turvallisesti ja pitää huolta läheisistään kotona tai etäisyyksien päässä. Nyt on tärkeää olla armollinen ja ymmärtäväinen itseä ja muita kohtaan. Turvallisuuden luominen arkeen – sekä konkreettisesti että tunnetasolla – on nyt ensisijaista. Se vahvistaa selviytymiskykyä, sanoo pääkaupunkiseudun ja Uusimaan vastaava psykologimme Lotta Heiskanen.

Kotona stressiä voi aiheuttaa myös ajatus siitä, että arjen pitäisi jatkua yhtä saumattomana ja monipuolisena kuin normioloissakin. Totuus on kuitenkin se, että koronatilanne vaikuttaa vääjäämättä arkeemme, eikä kaikkia asioita ole nyt mahdollista suorittaa tavalliseen tapaan: ei ainakaan kuormittamatta itseään liikaa.

Anna monenlaisille tunteille tilaa

On tärkeää ymmärtää yhdessä, että neljän seinän sisällä voi välillä olla hermot tiukalla itse kullakin, eikä siinä ole mitään pahaa. Heiskanen peräänkuuluttaa erityisesti vuorovaikutusta ja asioista keskustelua.

– Ahdistus tunteena tarttuu, mutta niin tarttuu myötätuntokin. Myötätuntoinen ja vakavasti ottava suhtautuminen luo turvaa ja rauhoittaa mieltä. Jokainen reagoi tilanteeseen omasta lähtökohdastaan: lapset voivat olla aidosti turhautuneita harrastusten ja kaveritapaamisten peruuntumiseen ja aikuisia voi ahdistaa, kun toimeentulo on uhattuna tai työhön ei pysty keskittymään. Tunteet eivät ole haitallisia tai vaarallisia. Erilaisille tunteille tulee olla tilaa ja niihin kannattaa suhtautua hyväksyvästi. On kuitenkin tärkeää olla purkamatta tunteitaan hallitsemattomasti, Heiskanen sanoo.

Jokainen voi pyrkiä omalla toiminnallaan estämään konfliktien syntymisen. Joskus ristiriitoja on toki mahdotonta välttää, ja silloin kannattaa lähteä vaikka kävelylle hengähtämään ja ottamaan aikalisää. Jos riitatilanteita syntyy, on tärkeää pyrkiä rauhoittamaan tilanne ja uskaltaa pyytää ja antaa anteeksi. Jouheva poikkeusarki syntyy kaikkien halusta puhaltaa yhteen hiileen – omien toiveiden sanoittaminen ääneen helpottaa kummasti.

Psykologin vinkit koteihin:

  1. Höllää omia kriteerejäsi
    Jos kotona tehdään samaan aikaan etätöitä, opiskellaan ja leikitetään taaperoa, ei kannata ahdistua lavuaarissa lojuvista astioista tai lattian peittävästä lelumerestä. Ruokaa on laitettava ja työt ja opiskelut hoidettava, älä ota stressiä mistään muusta. Täydellisyyden tavoittelussa tekee helposti hallaa itselleen ja muille. Älä yritä väkisin mahduttaa kaikkia normaaliarjen askareita poikkeusoloihin. Voisitko arjen ollessa tavallista kuormittavampaa joustaa joistakin rutiineista, kuten sänkyjen petaamisesta tai tavoitteellisesta treenaamisesta? Anna itsellesi armoa, vaikka lasten ruutuajat ylittyisivät tai sortuisit heikolla hetkellä tiuskimaan puolisolle. Tärkeintä on puhua avoimesti ja varmistaa, että kaikilla on kotona hyvä olla. Kiireettömät hetket ovat tärkeitä kaikkien palautumisen kannalta: yhteinen aika ja aito läsnäolo on valtavan tärkeä viesti siitä, että tästä selvitään kyllä.

  2. Luo päivärytmi ja optimoi
    Lapset voivat reagoida rutiinien muutoksiin taantumalla tai levottomuudella. Aikuisen mielestä huono käytös voi olla lapsen tapa kommunikoida uuden tilanteen herättämää turvattomuutta. Uuteen arkeen kannattaakin luoda rutiineja ja jonkinlainen päiväjärjestys, vaikka samalla asioihin kannattaa suhtautua nyt tavallista joustavammin. Lapset käyttäytyvät paremmin ja perhe-elämä rauhoittuu, kun päivässä pidetään tietyistä turvallisista rutiineista kiinni. Suunnittele kauppareissut huolellisesti ja tee ruokaa kerralla suurempi määrä. Yritä varata päiviin myös tilaa happihyppelylle ulkona, se virkistää kaikkia.

  3. Anna lapselle huomiota
    Lapselle annettu huomio rauhoittaa kotona olemista. Tarvittaessa lapset hakevat huomiota kielteisillä tavoilla, mikä voi tehdä vanhemman etätyöstä rauhatonta. Pyri huomaamaan hyvä: kiitä ja kehu. Älä aliarvioi työkavereiden empatiakykyä – moni varmasti ymmärtää, että etäpalaverin taustalta voi nyt kuulua lasten nahistelua tai tv:ssä pauhaavat piirretyt.

  4. Anna toiselle tukea
    Jotta arki rullaa poikkeusoloissakin, tulee jokaisen hoitaa oma osuutensa. Keskustelkaa, miten työt jaetaan, jotta ne eivät jää yhden ihmisen harteille. Ruoanlaittoon voi valjastaa koko perheen ja pienetkin lapset osaavat siivota omat lelunsa päivän päätteeksi paikoilleen. Vanhemmat voivat mahdollisuuksien mukaan sopia antavansa toisilleen myös omaa aikaa vaikka iltalenkin muodossa.

  5. Pidä huolta omasta jaksamisestasi
    Itsestä huolehtiminen ei ole itsekkyyttä, vaan sillä tavoin varmistat, että jaksat pitää toisista huolta ja huolehtia arjen velvoitteista. Pyri viranomaisohjeiden puitteissa pitämään kiinni asioista, jotka tavallisestikin tukevat jaksamistasi. Juttele ihmisille, joihin luotat. Vaali henkistä läheisyyttä, vaikka vältätkin fyysistä läheisyyttä perheen ulkopuolisiin. Pidä yhteyttä ystäviin ja läheisiin etäyhteyksin.

    Ahdistuksen ja pahan olon kanssa ei kannata jäädä yksin. Jos omaa lähipiiriä ei halua kuormittaa ahdistavilla ajatuksilla, voi turvautua ulkopuoliseen apuun. Mielenterveyden ammattilaisten kanssa puhuminen auttaa: joskus jopa yksi kerta riittää helpottamaan oloa. Erilaiset etäpalvelut, kuten puhelimella tai tietokoneella toimivat chat- ja videovastaanotot ovat nyt hyvä keino päästä avun piiriin.

Asiantuntijana jutussa toimivat pääkaupunkiseudun ja Uusimaan vastaava psykologimme Lotta Heiskanen sekä johtava psykologimme Tuija Turunen.

Tutustu mielen hyvinvoinnin palveluihimme

 Lue myös:

Varaa aika
Verkkoajanvaraus 030 6000

Yhteystiedot
Jaakonkatu 3 B, 3.krs
00100 Helsinki

Vaihde: 030 633 11
Asiakaspalvelu: 030 6000
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@terveystalo.com

Lataa sovellus

030 6000 puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.

Terveystalolla on Labquality Qualificationin ISO 9001 -laatusertifikaatti - Klikkaa saadaksesi lisätietoa

Suomalaisen työn liiton jäsen

Suomalaista palvelua

Suosikit

Tervetuloa Oma Terveys -palveluun!

Oma Terveys -palvelun kautta näet tulevia hoitotapahtumiasi ja aikaisempiin käynteihisi liittyviä tietoja. Etusivulla esitetään tiedoistasi kooste - lisää tietoja löydät muista osioista.

 

Kehitämme sivustoa jatkuvasti - anna palautetta ja vaikuta.

Valitse sinua kiinnostavat aiheet

Lapsen terveys

Liikkujan terveys

Miehen terveys

Naisten terveys

Seniorin terveys

Terveystalo toimii yli sadan urheiluseuran yhteistyökumppanina. Valitse seura, johon itse tai perheenjäsenesi kuuluvat.