Artikkelit

Itsensä hyväksyminen vahvistaa mielen hyvinvointia – lähipiirin tuella valtava vaikutus

Oma identiteetti ja hyväksytyksi tuleminen ovat teemoja, joiden kanssa useimmat painiskelevat jossain elämänsä vaiheessa. Kokosimme tänään 7.9. käynnistyvän Pride-viikon kunniaksi asiantuntijan ajatuksia aiheesta.

Oman identiteetin rakentuminen ja omaksi itsekseen kasvaminen ovat pitkiä prosesseja, jotka koskettavat lähes kaikkia. Aina itsensä kantaminen ylpeydellä ei ole pelkkä itsetuntokysymys. 

– On monia syitä, miksi omana itsenään olemisen voi kokea vaikeaksi. Ihminen saattaa esimerkiksi pelätä, ettei olisi riittävä tai paljastuisi muiden silmissä huonoksi tai epärakastettavaksi. Siihen voi liittyä myös pelkoa kritisoiduksi tai torjutuksi tulemisesta tai jopa vihamielisyyden kohteeksi joutumisesta, sanoo pääkaupunkiseudun ja Uusimaan vastaava psykologimme Lotta Heiskanen

Joskus itsensä pienentämisessä on kyse itsensä suojelusta – on helpompaa mukautua lähipiirin tai yhteiskunnan odotuksiin kuin haastaa niitä.  

– Taustalla voi olla varhaisiakin kokemuksia siitä, että omat tarpeet eivät ole tulleet kuulluiksi eikä ole tullut nähdyksi omana itsenään. Tällaisten tilanteiden toistuessa voi helposti omaksua suojakuoren itselleen. Silloin ihminen voi jäädä vieraaksi itsellensäkin. 

Kehityspsykologisesti oma identiteetti alkaa rakentua jo varhaisessa lapsuudessa. Sitä tukevat kokemukset turvasta ja hyväksynnästä sekä siitä, että tarpeet on tunnistettu ja niihin on vastattu. Silloin ihmisen on helpompi olla yhteydessä itseensä ja muihin aidolla tavalla ja elämä tuntuu elämältä.  

Vähemmistöstressi nakertaa jaksamista 

Erilaisiin vähemmistöihin kuuluville itsensä hyväksyminen voi näyttäytyä ristiriitaisena. Jos oma oikeus tasavertaiseen kohteluun ja esimerkiksi lähisuhteiden suojaan vaikkapa avioliiton muodossa on vuosikymmeniä ollut julkisen debatin kohteena, omanarvontunto voi horjua. Ilmiölle on nimikin, vähemmistöstressi. 

– Vähemmistöstressillä tarkoitetaan erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien kokemaa erityistä psyykkistä kuormittuneisuutta. Se liittyy syrjinnän pelkoon ja muita suojattomampaan asemaan, Heiskanen selittää. 

Kokemus siitä, ettei riittävästi pysty olemaan oma itsensä, voi vahingoittaa. Ihminen voi kokea, että elämä on muuttunut tyhjäksi eikä tunnu omalta elämältä tai ihmissuhteet tuntuvat ontoilta ja persoonattomilta.  

Kaikilla on elämässään monenlaisia rooleja, ja jokainen voi valita, mitä puolia milloinkin haluaa itsestään näyttää. Hyvinvoinnin kannalta tärkeää on voida olla riittävästi ja aidolla tavalla yhteydessä itseensä ja muihin, vaikka toimisikin tilannekohtaisesti eri rooleissa, kulloisenkin rooliodotuksen mukaan. 

– On uuvuttavaa ja etäännyttävää, jos arjessa joutuu jatkuvasti piilottamaan itseään. Monille vähemmistöille on kuitenkin tärkeää, että oman avoimuuden tason voi itse määrittää. Suomenkin kokoiseen maahan mahtuu iso kirjo yhteisöjä. Esimerkiksi sateenkaariparien kohtaamat asenteet voivat vaihdella paljonkin eri paikkakunnilla. Omaa identiteettiä saa halutessaan suojella – siihen vaikuttavat hyvin erilaiset tarpeet. 

Lähipiiri voimavarana 

Kun omana itsenä olemiseen liittyy haasteita tai pelkoja, yksi suurimmista tukipilareista on lähipiiri. 

– On äärimmäisen tärkeää löytää riittävästi sosiaalista tukea ja läheisiä ihmisiä, joiden seurassa voi olla oma itsensä. Tärkeitä voimavaroja ovat kaikki viiteryhmät, joissa on turvallista olla ja joissa tulee hyväksytyksi. Omasta elinpiiristä voi myös rajata pois syrjiviä ympäristöjä ja siten pyrkiä vähentämään kuormitusta, Heiskanen neuvoo. 

Oman itsen pohtimiseen on saatavilla myös apua ja tukea. Psykologin tai psykoterapeutin vastaanotolle voi kuka tahansa tulla ilman lähetettä pohtimaan asioita. Terapiassa voi työstää esimerkiksi henkilökohtaista kasvua ja kehitystä.  

– Voidaan esimerkiksi pohtia, mitä omana itsenä oleminen omalla kohdalla tarkoittaisi. Millaista elämä olisi sen toteutuessa ja mikä seisoo sen tiellä?  

Terapiassa voidaan myös tarkastella omaa historiaa ja sitä, miten on oppinut suhtautumaan itseensä. Havainnoinnin kautta voi löytää uusia näkökulmia. Yhteiskunnan tai lähipiirin torjuvat asenteet siirtyvät herkästi ihmisen kielteiseksi asenteeksi itseään kohtaan. Terapian avulla voi havahtua huomaamaan, ettei olekaan niin huono kuin on oppinut ajattelemaan tai miten itseen on suhtauduttu.  

– Ihmiset ovat erilaisia ja kaikki yhtä arvokkaita. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta on aina ollut, ja tulee olemaan. Syrjinnän kokemukset ovat totta, ja yhteiskunnassamme on yhä paljon tekemistä, jotta siitä tulisi turvallinen ja tasapuolinen kaikille. Asenteet muuttuvat aina omaa tahtiaan, ja siihen voimme kaikki omilla toimillamme vaikuttaa, Heiskanen sanoo. 

Tutustu mielen hyvinvoinnin palveluihimme

Lue myös:

Varaa aika
Verkkoajanvaraus 030 6000

Yhteystiedot
Jaakonkatu 3 B, 3.krs
00100 Helsinki

Vaihde: 030 633 11
Asiakaspalvelu: 030 6000
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@terveystalo.com

Lataa sovellus

030 6000 puhelun hinta on lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min, matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min.

Terveystalolla on Labquality Qualificationin ISO 9001 -laatusertifikaatti - Klikkaa saadaksesi lisätietoa

Suomalaisen työn liiton jäsen

Suomalaista palvelua

Suosikit

Tervetuloa Oma Terveys -palveluun!

Oma Terveys -palvelun kautta näet tulevia hoitotapahtumiasi ja aikaisempiin käynteihisi liittyviä tietoja. Etusivulla esitetään tiedoistasi kooste - lisää tietoja löydät muista osioista.

 

Kehitämme sivustoa jatkuvasti - anna palautetta ja vaikuta.

Valitse sinua kiinnostavat aiheet

Lapsen terveys

Liikkujan terveys

Miehen terveys

Naisten terveys

Seniorin terveys

Terveystalo toimii yli sadan urheiluseuran yhteistyökumppanina. Valitse seura, johon itse tai perheenjäsenesi kuuluvat.